Lace oli mun kanssa töissä yhden päivän viime viikolla. Nukkua pötkötti koko päivän oikein sievästi, mutta pissitauoilla oli aika monia kummallisuuksia ympäristössä. Kun vielä vanha tuttu työpaikan hissikin sai oikein paniikin aikaiseksi, päätin, että tämän likan kanssa on aika päivittää sosiaalisia taitoja taas urakoiden. 

Lauantaiaamuna änkesimme siis suomenhevosten esittelyjuhlaan Hämeenkyröön. Heppojen kanssa löysimme jonkinmoisen rauhaiselon ensijännityksen hävittyä. Lapset ja ihmiset ovat sitäkin ihanampia. Lacella on ihmisten kanssa kiva tapa istahtaa jalkoihin ja nojata jalkaa vasten rapsutuksista nauttien, se ei kovasti pyri hyppimään. Ainahan se on ollut sellainen rapsutusten "kuuntelija" ja hymyilijätyttö. Iltasella koirat pääsi mun seurassa vielä muutaman tunnin mustikkareissulle. Lace tonki mustana savesta lähes joka suolätäkön ja vesikolon, jonka löysi. Se se oli koiranelämää!

Sunnuntaina ajettiin Tampereen keskustaan Kukkaisviikkojen mätsäriin oleilemaan. Hienosti meni. Lace ei oikeastaan ollenkaan välitä muista koirista, jos Kari vähän vihjaiseekin että olis tokoilua luvassa. Kaikki mitä osattiin, tehtiin, ja ihan mallikkaasti. Vauhtiluoksetulokin kaksi kertaa keskellä hälinää kovaäänisen pauhatessa parin metrin päässä. Keskittyminen on kyllä tosi hyvää. Kun tokoilu loppui, Lace pisti melko pian makuulle Karin jalan viereen :)

Fadon kanssa otin myös seuraamista muutaman suoran pätkän, käännöksiä ja paikallamakuun, jonka otan yleensäkin aina kun tällainen tilaisuus on. Ja leikittiin paljon. Fado pitää yhä sitä "intopiippaustaan" koiratapahtumissa aina hetken aluksi, jos mitään ei tapahdu, mutta innostuu yhdessä tekemisestä heti täysillä. Ja pian vinkuminenkin heltiää.

Mätsäristä ajettiin suoraan mun työpaikalle ja hissin ovensuuhun lattialle istumaan :) Puolisen tuntia siinä taisi hurahtaa, leikittiin, piiloteltiin hissin nurkkiin nameja ja oltiin vaan (Securitaksen turvakameran purkajalla voi olla vähän ihmettelemistä...). Sitten ovea rämpsytellen sama. Ja lopulta koira remmiin, ja samat. Sitten käveltiin jo reippaasti hissiin sisälle ilman epäröintiä. Tarviipa tulla silloin tällöin tekemään tämä rumba uusiksi.

Ja sitten suunta Pyynikille laukkaamaan Pyynikin rantaa Fadon kanssa. Aah, olipa raikasta kun sataa tihuutti. Ja joka välissä polskittiin Pyhäjärvessä :)

Illalla kun me ihmiset vielä istuskeltiin patiolla, kaksi väsynyttä koirulia oli hiipinyt kuorsaamaan vähin äänin takan ääreen :))