Käväisin aamupäivällä TamSK:n tokoreeneissä Lielahdessa, hakemaan sitä päättämääni häiriöreeniä koirille. Ja hyvin sitä saatiin. Reenattin usealla eri lailla ohituksia ja toisten sietoa. Ehdin hyvin ottaa kummallakin koiralla riittävästi. Fadolla otin myös ruutua. Oli aika hakusessa. Into ja vauhti hyvä, mutta jostain syystä pari ekaa yritystä paineli etuosan merkin taa... helpotin, lelulla meni sitten ok. Lopuksi tyhjään vielä, joka hyvä :) Lopuksi vielä paikallamakuu 3 min piilossa. Kymppi.

Osoittautui, että Lacen kanssa onkin ohitukset haasteellisempia kuin Fadon. Lace pomppii ja loikkii (jos ei laita sitä käskyn alle seuraamaan ohituksen ajaksi jota en tietty tee), ja jos toinen koira tulee kovin läheltä, sitä saattaa ällöttää...  muut ei sitä kiinnosta, mutta sitä ällöttää jos ne tulee liian iholle... mikä nainen.. se saattaa kääntää takapuolensa turvaan...

Lielahdesta porhallettiin Niihamaan agikisoja seurailemaan hetkeksi. Lacelle teki TOSI hyvää nähdä sitä menoa. gtarkoituksena oli sen kanssa keskittyä kaikenmoisiin koiriin. Paljon erilaisia hauvoja, meteliä ja meininkiä... Olin tyytyväinen Lacen käytökseen - ja hitusen yllättynytkin että tämä vierailu meni niin sosiaalisesti. Mutta on se kyllä erimoinen muiden koirien kuonon alla kiemurtelija edelleen!

Fadon kanssa tokoilin maneesissa. Luoksetulo, kaukot, seuraamista eri tempoilla ja taas ne käännökset. Taas sitä Fadoa, jonka keskittymisen intensiteetti vain lisääntyy houkutuksista ympärillä. Suloinen suorittaja.

Nähtiin tuttuja paljon, mm. Liatsutokon ajoilta pitkästä aikaa Riitta ja Kari (nähtiin Toscan kaksi rataa, kivaa menoa ja kovasti kehitystä)!), mukavaa :) Vieläpä mentiin Niihaman metsiin päälle päätteeksi, miltei tunnin lenkki. Tämän päivän rupeaman jälkeen uni maittoi - koirille ja emännälle.