Sunnuntaina käytiin Teivon raviradalla mätsärissä fiilistelemässä. Ensin Lassen kanssa "suden suuhun", eli sukellettiin tosi tiukkaan ahdetun koiraväen sekaan sisätiloihin. Lacelle todellinen kestämisen paikka, kun piti pujotella ihan iholla muiden seassa. Menin,  kun tiesin että sieltä seasta löytyy kunnon palkinto: Lacen huippukaveri Nelli, jonka näkemisestä Lace sekoaa aina yhtä onnelliseen tilaan. Ja homma onnistui: pitkien luovimisten jälkeen ilo oli ylimmillään ja olo turvallinen, kun pääsi Nellin luo vääntämään tapaamisen riemua. Lace voitti itsensä tosi reippaasti, ainoastaan pari kertaa jarrutti kun piti jostain tiukasta kahden koiran välistä mennä, mutta ei paljon tarvinnut rohkaista tulemaan kun jo jatkoi matkaa, sillee "okei mamma, silmät kiinni suoraan sotaan". Namit kelpasi koko ajan, temppuilutkin sujui koiravilinässä, hyvä merkki. Fadonkin kanssa kävin sisällä, ja Farkku nyt oli kuin kotonaan, häntä vain heilui, ja se ihastui suuresti jopa yhteen whippet-urokseen :-/

Eilen citylenkki vaihteeksi Reuharinniemessä Annin ja Nellin kanssa. Lace oli irti koko ajan, Fadon pidin kiinni pupujen takia. Ja niitä näkyi. Lacen edellää loikki yksi, ja Lace lähti perään, mutta yksi "EI" ja se kääntyi saman tien ja juoksi iloissaan luokse. Kehuin kovasti. Olipa terapeuttinen kokemus itsellekin, kun ei moisesta asiasta tullut sen kummempi numero. Tuli vanhat ajat mieleen, kun katseltiin ohi loikkivia jänöjä ihastellen Vaasan ajoilla lapinkoirani kanssa, joka lönkötteli vapaana suurimmaksi osaksi. Kiva ja raikas iltalenkki, kiitos kamut!

Miten voi olla niin, että kun mammalla on pikkujoulut, on koirilla yksi kivoimmista illoista? -No niin tietty, että maailman paras hierojatätimme Heta tuli niitä katsomaan, lenkitti kunnon lenkin, ja hoiti hieromalla kummatkin. I-S-O   K-I-I-T-O-S! Lacella oli jalkojen lihakset aika tiukat (muistaakseni viime kerrallakin), samoin lapaluun päällä olevat, mutta lavan lihakset pehmeät. Myös kaulan lihakset aavistuksen kireät. Muuten ok. Fadolla tuli selästä ns. ylimenoalueella reaktiota, mutta käteen ei tuntunut mitään erikoista. Saattaa olla syvissä lihaksissa siis kireyttä tuossa kohden. Takareidet edelleen hiukan tiukat, mutta venyttelyssä ei liikeradat olleet mitenkään vajaat. Oli vastustellut oikean etujalan venytystä. Lavan etureunoissa vähän myös kireyttä. Eli siis hieronta tuli kaikkiaan tarpeeseen, molemmat oli olleet raukeina ja rentoina hieronnan jälkeen. -No, niin niin. Enhän tokikaan osaisi näin ammattimaisesti kirjoitella hieronnasta, ellei Heta olisi ystävällisesti kirjoittanut mulle tänne muistiin, mitä "löytöjä" hieronnassa teki. Kiitos siitäkin!!

Heta oli saanut lenkitettyä omatkin koiransa samalla meillä landella, Rina ja Reco oli kirmanneet innoissaan myös :)