Niin suunnitelmallista tämä mun koirankoulutus, he. Piti menneenä torstaina kuskata Anni&Nelson BH-mölleihin Mutalan kentälle, mutta sainkin päähäni saman päivänä kysyä onko siellä vielä tilaa Fadolle ja mulle. Yhden BH-kokeen olen eläissäni katsonut (Fun ja Pirjo suorittivat NPKH:n kentällä sen joskus vuosi pari sitten), mutta eihän mulla ollut kunnolla käsitystä mitä kaikkea siihen edes sisältyi. Muistin vain nälkävuotta lähentelevän seuraamisen ja ikuisuuden kestävän paikallaolon. Anni valaisi mua sitten autossa matkalla että seuraamiskaaviossahan ei sitten kukaan käskytä... jep jep. Mulla oli siis aikaa tilaisuuden alussa yrittää omaksua ne askelmäärät sun muut. Mölleily menikin sitten ihan sen mukaan, miten vähän siihen olimme paneutuneet. Tein suuren osan virheellisesti, en muistanut annettuja ohjeita monessakaan kohtaa... mutta mölli on mölli. Kuulemma läpi olisi mennyt näilläkin sohelluksilla. Seuraamisesta jätin remmiseuraamisen kokonaan väliin. Fadon kontakti tippuili pieniksi hetkiksi vähän väliä seuraamiskaaviossa, ja tietysti ihmisryhmässä kokeili mennä tervehtimään ensimmäistä ihanaa ihmistä, mutta hyvin tiivisti seuraamisen kun huomautin seuraa -liikkeellä mitä oltiin tekemässä. Sellainen aurinkopäivän laimea kohellus meiltä kaiken kaikkiaan. Mutta hyvää oppia.  Anni ja Nelli olikin reenannut moisia etukäteen, ja sen kyllä huomasi, kivaa menoa. Seuraamisessakin ottivat pitkän kaavan mukaan, ja Nelli piti oivasti seuraamispaikan koko reissun ajan, hienoa! Oli paikalla muitakin tuttuja, joista erityisesti kunniamaininta Maijan Remon seuraamisen kontaktille, oli kyllä hyvä!

Päälle ihana kesäinen metsälenkki, Lace sukelteli miljoonassa kuralätäkössä ja juoksi ku pöyröö.

Eilen ja tänään on kesä tullut Aromäkeen. Se meinaa sitä, että ovet ulos on olleet koko päivän avoinna, on käyty uimassa Purimossa (oli pakko kun koissut oli niin kuraisia ja pölyisiä aamuisen lenkin jäljiltä Eijan metsissä), ja sitten korkattu ekat isot naudanluut pihalla tänään. Fado kiikutti piilottamaan omansa saman tein, ja sitten kuolasi Lacen vieressä varmaan tunnin kun Lace herkutteli omaansa. Hömppiä. Lopulta sen oli pakko hakea oma piilosta ja alkaa syödä sitä. Mä puunasin vähän autoa, hellevaatteissa, ja vasta on muuten huhtikuu ;) Ruuan jälkeen nukahdettiin koko sakki useaksi tunniksi, ja kun heräsin, oli naapuri tuonut yllärin kesän korkkaukseksi oven taa - viinipullon! Kiitos Eija!

Keskiviikkoiset TSEreenit oli Viljakkalan suunnalla. Fado oli ihan pro, sikahyvät ilmaisut taas! Tehtiin kolme lyhyttä, pari ihan siinä isolla parkkipaikalla, viimeinen suorapalkalla metsän puolelle. Lacellakin taisi mennä ihan jees, ei voi muistaa.

Tokoiltu ei olla yhtään lähipäivinä, on vain nautittu ja suunniteltu puutarhajuttuja :)