Eilen oli Fadolla pelastusetsinnän loppukokeen pimeäosuus Nohkualla. Pienestä jäi kiinni että olisimme sen läpäisseet. Fado teki rankasti töitä, ja minä myös  - lukuunottamatta viimeisellä maalimiehellä asenteeni herpaantumista, joka maksoi meille sen, että maalimies jäi ilmaisematta.

Kokonaisuutena mielekäs koe, fiilis oli hyvä koko ajan, ja testaajankin mielestä ohjaajan työskentelykin muutoin "juuri sellaista kuin sen pitää olla" lukuunottamatta viimeisellä maalimiehellä. Maali oli tiukasti pressun alla ihan metsätien laidalla. Fado teki hurjasti töitä tien laidoilla, ja minä - menin tulkitsemaan sen muiden hajujen haisteluksi, ja hetken seurattuani huutelin koiraa jatkamaan toiseen suuntaan... tosiasiassa Fado kävi maalimiehellä ja loikkasi tielle katsomaan suoraan muhun. Ei kuitenkaan lähtenyt vauhdilla ilmaisemaan minkä se yleensä tuossa tilanteessa tekee, joten tulkitsin väärin. Ehkä olisi pitänyt osata tukea koiraa, ehkä myös koiran ilmaisulle lähdössä oli tässä kohden puutteita. Edellisen peitetyn maalimiehen Fado ilmaisi jo vaisuhkosti, ja kun lisäksi kahdella ekalla Farkku reppana sekosi ensiksi ilmaisulle tullessaan pimeässä kuka ryhmä rämästä on mamma, saattoi tietty nämäkin vaikuttaa epäröintiin kolmannella.  

Hajujen puolesta ilma oli ilmeisesti todella haasteellinen. Kukaan loppukokelaista ei päässyt läpi. Fadoakaan en ole kai koskaan nähnyt noin väsähtäneenä, se joutui tekemään hurjasti töitä. Ansaitusti repusta löytyi pallopalkka kun homma oli ohi. Hyvä Fado!