Perjantaina töistä tullessani Fado oli oksentanut useita kertoja pitkin taloa. Huoh. Oksentelu jatkui ja jatkui, ja kun Farkku-pojan vointi lähti selkeästi huononemaan, se tuntui jotenkin tuskaiselta ja levottomalta, lähdettiinkin iltasella aika vilkkaasti päivystykseen. Olipa ihana oivaltaa että Tampereella on nykyisin 24h/vrk päivystys lemmikeillemme (Tuhatjalka). Fadon maha röntgenkuvattiin tukoksen varalta ja poitsu nesteytettiin. Ei ollut tukosta. Kotiin lepäämään ja tarkkailemaan vointia. Lääkäri nimitti lähtiessä ihannepotilaaksi, kun voi käännellä ja väännellä miten päin vain.  Yö meni rauhallisesti ja lauantaiaamuna Fado oli jo parempi. Mutta: heräsin sitten Lacen kyökkäämiseen :(( Se oksensi onneksi parisen kertaa vain eikä tuntunut muuten olevan kipeä, sama vauhti päällä. Lauantain ohjelma menikin sitten uusiksi, siitä tuli totaalinen lepopäivä.

Tänään tehtiin jo tunnin lenkki metsätiellä, ihana ilma ja ihanat maisemat.

Tässä muutama pihakuva tältä päivältä.
Pihan lumikiitoratoja:

Meidän tasapainotteluteline:

Kun ei irtokeppejä pihalta löydy, käy kasvava koivukin hyvin Fadolle :) Ilmiselvästi koira kunnossa taas...

Pihatokoa tänään pienimuotoisesti, seuraamista ja pysäytyksiä. Fadolla seisominen autonkierrolla, tosi hyvä (vartaloapu vielä vahva). Lacella kokeilin takapalkalla luoksetulossa seisomisen, pelitti hyvin. Sisällä tunnarireeni Lacen kanssa. Omaa ensin vilttiin piilottaen, sitten eri variaatioita vieraiden kasan kera. Uskalsin koittaa kapulariviä Lacen suuntaisesti, toiseksi viimeisenä oma. Lace lähti puolen metrin päästä, haisteli rivin läpi ja PALASI ottamaan oman tuoden mulleeeeeee! Ai että miten hyvä fiilis! Siitä tuli kourallinen naudankielen paloja prinsessalle :)

Lenkin tiimoilta Fado köllötti syvässä unessa kun aloitin tunnarireenin Lacen kanssa, eikä se vaivautunut edes nousemaan sohvalta, joten jätettiin jätkän kanssa reenit väliin - olisikohan nyt ollut vire tarpeeksi matala tunnariin :)