Unohdin edellisessä päivityksessä kertoilla että Lace pääsi mun mukana sisälle vaasalaiseen dementiahoitokoti Onnenkaivoon, kun menin viikko sitten isää katsomaan. Voi vau, mitä hymyjä, tarinointia ja halimista Lasse sai aikaiseksi. Moni vanhus kertoili omista koiristaan muisteloita pitkät pätkät  ja halivat halimasta päästyään Lassea joka nautti suunnattomasti terapiakoiraroolistaan. Se meni vaivihkaa vanhuksen luota toisen luo nojailemaan hiljaa jalkoihin tai kainaloon :) Isää ilostutti kovasti kun Lasse tunnisti heti ensimmäiseksi hänet kaikkien joukosta. Olipa kyllä positiivinen kokemus meille kaikille!