Rauha Aromäessä, kun Lacen juoksut on taas ohi. Ei voi sanoa "onnellisesti" ohi, sillä vaikka Fado on niin gentleman ja kuuliainen läpi juoksuajan ja kaikki menee ihmisen näkökulmasta helposti, rassukalla oireili taas eturauhanen. Tardak-pistos apuun, ja pissanäytteen perusteella sulfakuuri. Näistä syistä Fado ei ole päässyt lampaille lainkaan, vaan olen rauhoittanut sen elämää mahdollisimman paljon nyt. Lampaiden aika alkaa olla nyt, kun kaikkien mieli on täällä talossa taas tasapainossa :)

Lacen kanssa on käyty reenaamassa toosi lyhyitä pätkiä miltei päivittäin. Se on myös ollut aina mun mukana kun olen käynyt tsekkaamassa vielä erikseen lampaiden kunnon ja hyvinvoinnin. Nämä kerrat on yleensä vain hallinta- ja paikallapysymisreenejä (koira paikalla ja minä lampailla). Muutamia kertoja olen tehnyt tätä kummankin koiran kanssa. Oivaa hallintareeniä.

Eilen Tiina kävi madottamassa lampaat ja keritsi Embon sekä lyhenteli sen sorkat. Sehän olikin varsin sutjakka päkäpää kun karvastaan pääsi :) Oli oikein mielenkiintoista katseltavaa. Tässä muutama kuva, eka Annen ottama:

Kuva: Anne Talasmäki.

Muodokas Embo :)

Tiinan suloinen tyttö Iiris oli valinnut tällä kertaa tuommoisen hepeneen tälle lammaskäynnille :)) Ihan vähän säälitti sen primadonna-kengät tuolla pellon mutakoissa ...  mutta Tiinalla ei kuulemma ole nokan koputtamista tämän tytön vaatevalintoihin :))

Tiinan käytyä raadettiin taas sen himskatin aidantuennan kimpussa. Taas rautakanget ja kuminuijat heilui ja sinkilöitä naputeltiin jos jonnekin. Mutta nyt alkaakin näyttämään hyvältä. Palatessamme kimpsuinemme pellolta Anne löysi ihan tuon mun vajan vierestä siitä liejuojasta vanhaa hevosaidan rautalankaa irvistämästä maan alta. Se piti ilman muuta saada pois ettei vaaranna lampaita tai koiria.  Alettiin sitä repimään ylös, mutta sepä olikin kunnolla maatunut sinne liejun sekaan. Mun ajatus oli katkaista näkyvät ja maaduttaa loput. Mutta Anne oli vakaasti päättänyt voittaa skaban rautalankaa vastaan ja repiä sen sieltä maasta kaikki. Sillä aikaa kun mä lähdin hakemaan järeämpiä työkaluja katkomiseen, oli Anne repinyt ja kaivanut - yltä päältä savessa - sitä rautalankaa varmaan kilometrin maasta. Jumankauta Anne, oot kyllä sissien sukua!

Ihan vähän paimenneltiinkin. Hain Lacen kanssa lampaat toisesta päästä portille ja tehtiin muutama  varvi siinä, sitten Anne siirsi lampaat pyöröaitaukseen ja reenas Viljolla vähän varovasti siellä (Viljo reppanaahan sattui leukaan tässä joku päivä, ja siinä on nyt muutama tikki. Oli juossut jotain päin tuossa pöpelikössä. Oikein katu-uskottava pikku paimenpoika nyt siis ... :) Sitten pitikin kiiruhtaa sisälle, kun Heta tuli hierontakeikalle. Siru-mummokin oli tullut kylään koko päiväksi, joten kaikkien näiden elämysten jälkeen se sai vielä hieronnan, josta näytti nautiskelevan kovasti. Lacea ei juoksujen takia hierottu, mutta Fado pääsi käsittelyyn. Edelleen niskan seudusta reaktiota sekä ristiselän seutuvilla kuulemma kireyttä vähän toispuoleisesti.
Olin illalla ihan puhki. Kiva päivä, mutta tuo aidan teko käy kyllä ihan työstä.

Edellisenä iltana oli etsintäreenit. Lacella oli välillä hakusessa ilmaisu,  ei kestä vielä että näkö- tai muita esteitä on kovin vahvasti tiellä ilmaisemaan tullessaan. Muuten rivakkaa ja innokasta työtä. Fado jätti maalimiehen nyt pitkästä aikaa reeneissäkin. Kahdesta eka nousi mainiosti ja ilmaisu täydellinen. Toisella oli jo kerran kuulemma käynyt. Toistokäynnillä ilmaisi ihan normaalisti. Hmmm. Mietintään. Reenin päälle tehtiin vielä lenkki Marin, Rosyn ja Pilkun kanssa, ja vieläpä piti Kolmenkulmassa Jenninkin kanssa turista kotvan aikaa marketin hyllyjen välissä sattumalta törmätessämme :) Kello taisi tältä reissultakin olla jo yli kaksitoista kun kotiuduin.

Muuten aika on mennyt puutarhahommissa ja koirien kanssa lenkkeillessä ja touhutessa. Ihan liian vähän olen pihassa kerennyt tekemään, vaikka yritän tehdä vain välttämättömätkin, mutta minkäs teet kun vuorokaudessa on vaan se 24 tuntia.

Loppuviikon olen töiden puolesta ollut aika sfääreissä, kun Heli-hankkeen (niitä työjuttuja) päätösseminaarimme meni niin hienosti Ypäjällä keskiviikkona. Päästiin Maaseudun Tulevaisuuteenkin ihan etusivulle. Hjuva! Nyt uudet firmat sitten elokuuksi kasaan, ja uusi koulutusohjelma alkuun.