Ihanaa, lumi oli vieläkin maassa. Päästin koirat aamutarpeille seiskalta, sitten vielä nukkua possotettiin kymmeneen kaikki.

 

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Fado oli aamusta ihan sikapirteä ja leikkisä. Se kolisutti lelulaatikkoa pihalla niin että se heittelehti puolelta toiselle (koirien lelut on ulkona verannalla puulaatikossa, jossa on sellainen lenksulukko) Sitten se jonotti pikkuportista takapellolle. Ajattelin että iso hätähän sillä, se kun on ryhtynyt herrasmieheksi eikä oikein mielellään tähän pikkupihalle malttaisi kakkia ;D No, Fadohan laukkasi vauhdilla keskelle peltoa ja töllötti sieltä mua sen näköisenä että "nyt leikki pystyyn". Myönnettäköön, että zombailin siellä yöpyjama vielä päällä, enkä tosiaankaan ollut varustautunut koiranleluilla. Joten Fado otti ison seipään maasta ja aloitti riehumisen sillä. Ja olikin meillä kivaa! Sitten tapahtui aikas jännä juttu: kauempana olevan naapurin koira alkoi äännellä aika kovasti pihallaan. Välillä ulisti, välillä haukkui kimeästi ja taas jo vinkui. Fado ja Lace ei yleensä kylän koirien äänistä välitä tuon taivaallista, mutta nyt loppui Fadon leikki kuin seinään: keppi tippui ja pää kääntyili sen verran terhakkaana puolelta toiselle, että aloin jo muistutella sille pikku hiljaa että "ei me sinne sitten mennä". Lähdettiin omalle pihalle, mutta koko ajan Fado kuunteli ja reagoi koiran ääneen päin herkeämättä. Ja sitten: kotipihalla se meni aidan viereen, nosti pään suoraan ylös, ja antoi tulla sellaisen ulvomisen, että selkää karmaisi. Ja toinen omalta pihalta vastasi heti. Siinä ne sitten viestitteli viitisen minuuttia, ja minä seurasin hiiren hiljaa taka-alalla. Oli jotenkin hieno hetki. Kunpa tietäisi mitä ne juttelivat. Sellainen yhteisymmärrys siinä oli ainakin syntynyt, ettei ihmismieli ymmärrä.

 

Iltapäivällä lähdin sitten oikealle metsälenkille Fadon kanssa. Intouduin kuvailemaan tuon koirulin onnea narulelunsa kanssa:

 

 

 

 

Fadon ja mun lenkkien aikaan Karppa touhuaa melkein aina Lacen kanssa tokoillen tai temppuillen. Niin nytkin. Kotitokona oli tehty nenäharkkoja, kaukoja, käännöksiä ja vaikka mitä. Tässä lumisia kuvia Lacestakin tokoilun tiimellyksessä: