Tänään oli revitty kaksi verhopituutta ikkunasta alas, ja aloitettu vitriinin alalistan kimpussa... matot tietenkin myös myllätty...

Fadolla iso etsintäreeni tänään. Muuten hyvä, mutta supernenä kävi heti alkuunsa miltei toisella puolella aluetta maalimiehillä, juoksi kiitoa meidän luo - en tiedä oliko aikomus ilmaista. Ehkä. Tullessaan pimeässä kuitenkin miltei törmäsi Sariin ja Hennaan, tulkitsimme että hämmentyi tästä ainakin vähän. Ja sehän oli tarpeeksi Fadon herkälle mielelle, ei enää siirtynyt ilmaisemaan mulle mitään.Tunnistin vauhdista ja tyylistä, jolla se juoksi, muutoksen koirassa, sanoinkin useaan otteeseen että saatte nähdä, että kävi jo maalimiehillä. Toistin tätä pitkin matkaa kun kiersimme aluetta alkuperäisessä suunnitelmassani pysyen. Miksi en muuttanut suunnitelmaa ja lähtenyt uudelleen "viemään" koiraa siihen suuntaan, jossa se kävi? Siinä kysymys pohdittavaksi. Miten saada tää juttu hallintaan? Miten kannattaa reeni järkätä että päästäis vahvistamaan onnistumisia, ja millaisia reenejä ylipäänsä järkätä? Näitä pohditaan. Kierrettiin siis alueemme, ja ukot löytyi ihan hienosti lopulta, ja ilmaistiinkin silloin upeasti. Palkkana herkkuja ja repusta JALISPA, jee!

Lasse teki vain kaksi löytöä suorapalkalla, meni niin myöhään, olin läpimärkä ja ihan kohmeessa (pukeudutaanpa kunnolla), eikä fiiliskään ollut oikea reenata ilmaisua. Toiste sitten. En edes muistanut lelua ottaa taskuun, mutta onneksi saatiin lainata Romppaisen eri kivaa patukka-lelua, kiitos!