Kennelyskän suhteen ollaan kai jo voitonpuolella. Muutamana päivänä on päästy jo verryttelemään lenkille, tosin valjaissa suurimman osan ajasta, ja lenkkikin max puoli tuntia. Pihassa oleilua sitten lumitöitä tehdessä lisäksi. Ekan lenkin jälkeen (tais olla keskiviikkona)  Lace köhäisi pari kertaa lievästi, muuten ei kuulu enää näitä ääniä. Hiton sitkeä tauti! Jälkitauditkin voi kuulemma helposti yllättää. Nyt on kaksi viikkoa siitä kun Lace alkoi oireilla, ja neljä päivää siitä kun vihoviimeinenkin köhäys kuului. Mutta juostessaan se ikäänkuin hengästyisi vähän helpommin ja syö kovasti lunta, mitä se ei koko talvena ole juuri tehnyt (voi kuntokin kyllä jo laskea näin pitkän levon takia). Nyt vain maltillisesti liikunnan lisäystä, niin eiköhän se siitä.

Fadon kanssa lähdetään tänään supersauvalenkille, se on saanut hillua muutenkin normaalisti jo monta päivää. Mutta karanteeni ja varoaika koskee myös sitä, joten yhteisreeneihin ei ole vielä menemistä. Toivottavasti voidaan kuitenkin etsintäreeneihin osallistua keskiviikkona.

Tokotaukokin loppui siis yskimisen vähenemisen myötä. Ruudun paikkaa läheltä, perusasentoja, noudon loppua ja luotuvuksia eri kapuloilla, luoksetulon loppua, seuraamisen lähtöjä ja käännöksiä, kaikkea näitä sisällä tai pihassa. Jumppapallo on otettu taas kehiin, meillä onkin uusi hienon vihreä sellainen, vähän isompikin kuin edellinen. Lace seisoo pallon päällä syviä lihaksia reenaten kun pitelen palloa paikallaan tai varovasti pyöritän. Fado kokonsa puolesta, hmmm, hyvä kun röhnöttää mahallaan siinä päällä :)

Olen tällä viikolla rehkinyt lumen kanssa toden teolla: useampi ilta viikolla meni lumishowssa, ja eilen show huipentui lumen pudotukseen katolta. Sitä varten saatiin tikapuut lainaksi naapuri-Eijalta, kiitokset! Näin samalla Eijan uuden perheenjäsenen, perroneiti Lulun, joka olikin kaunis ja yllättävän reipas ujo prinsessa :)

Viikolla Lace koki yllätyksen: Olin tilannut korutaituri-Minnalta pitsiakaateista tehdyn kaula- ja rannekorun Lacen kunniaksi (Agate Lace - korut tulivat siis itselleni :), ja Minna yllätti Lacelle tehdyllä ihan omallakin korulla! Nää on AIVAN IHANIA !! Nyt voidaan mennä samanlaisissa koruissa Lassen kanssa yhteisiin juhliin :)) Koruissa on kauniita pitsiakaatteja (luonnossa väri on älyttömän hieno), fasettilasihelmiä, siemenhelmiä, helmihattuja, Swarovskin kristalleja sekä Lacen korussa vielä kaunis sydänriipus.

Tässä korut, ne on kuvannut tekijä Minna Miettinen itse, kuva löytyy myös Minnan korublogista korustus.vuodatus.net/ kannattaa katsastaa! Vinkki: Minnalta saa tilata mieleisiään koruja :)

Minna on tosi taitava koruntekijä. Ollaan töissä ihan hullaannuttu näihin koruihin - mulla menee korusäilytysrasia jo uusiksi, niin paljon on Minnan koruja mulle jo siunaantunut :)

Tässä prinsessa itse uuden korunsa kanssa (kännykkäkuva, vähän huono)

Tässä vielä kattonäkymiä, jotka ovat nyt siis "menneen talven lumia", eli pudottelin ja siirsin kauas talosta :)

Ai Half-Pipeko? - No sehän on tässä :) Terveenä näitä meidän polkuja pitkin pihaa juostaan aika aivotonta vauhtia...

Iltalisäys:

Totaa, tota  half-pipea ei sitten ole enää, sain kaikki lumet romahtamaan katolta kun koputtelin niitä tarpeeksi. Hetki tämän kuvan ottamisen jälkeen ne tuli alas:

Fado "hyppää" polulle :)