Meillä päin liikkuu ilves näitä pihapiirejä ympäri. Etsii kuulemma paria itselleen. Naapuri kävi kahvilla ja kertoili, että läheisellä peurojen ja kauriiden ruokintapaikalla on metsästäjät nähneet usean kerran elukan. Se on myös sekoitellut naapurien hevosten päitä, ja ko. naapurimme laumanvartijakoira on ollut aika hekumassa omalla pihallaan. Huiii. Saas nähdä, milloin nähdään ilves parka friiaamassa tuota meidän pihassa tönöttävää puista ilvespatsasta, sitä kun on kehuttu tosi aidon näköiseksi..

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Naapurilla on jätti-sika-hyper-iso nöffi, en ole ikinä nähnyt moista. Mosse-uros sai Fadonkin vähän tolaltaan, ja pariksi sekunniksi niiden välille tuli vähän sanomista, mutta ei sen kummempaa. Fado oli kyllä ihan altavastaajana. Lasse tapansa mukaan otti kierroksia välittömästi sataan moisesta karhusta. Oli ihan liian iso sen mielestä (ja voi juma se kyllä oli ISO, selkäkin metrin levee…). Lace ryömi ihan kuonon alle, irvisteli kuin pöyröö, ja kerran jo syljeskeli Mossen karvojakin suustaan.. ja kuitenkin piti yhä uudelleen madella viereen! Mosse kaiken kukkuraksi pelkäs Lassea ;D

 

Täss on Mosse:

 

 

 

Kari oli pitkän aamulenkin koirien kanssa, kun lähdettiin päiväksi K:n vetreän äiteen 70-vuotiskekkereille. Oli kiva nähdä oriveteläisiäkin pitkästä aikaa, ja Kihu-porokoiraa. Siitä on tullut ihan mies.

 

Mulla ehti tulla jo ikävä kotia ja omia koiria! Olenpa mökkihöperö nykyään.

 

Rohkaistuin ja talsin pihan puoliksi ympäri tuolla lumessa koirien kanssa, ilman sauvoja, polvi kesti aika ok. Sitten otin vuorotellen koirat ulos reenailemaan, sain oikein innon päälle. Fadon kanssa tokohyppyä (osissa, kaikki hyvät), käännöksiä (ja peruutusta sivulla) sekä jäävät (ei istumista, en nyt vahvista sitä vähään aikaan). Taas totesin että Fado tarvii maahan jäädessä palkata namilla, lelulla se vain ei malta maata painaa kyynäriä maahan, on niin jännittynyt. Farkku oli revetä muutenkin liitoksistaan, se oli niin innoissaan puuhailuista. Lace ihan samaten. Tokohyppyä, meni huipusti, sitten vielä muutama kauko. Seisomaan noustessa etenee vähän, muissa ei. Suosittelinkin Karille että jättää palkan Lacen taakse, ja vapauttaa siitä lelulle. Kokeilin pari kertaa näin, ja täydellisiä näin, mielikuva taaksepäin vahvistuu. Nytkin on toki palkattu taakse, heittämällä. Tosin ne ei kuulemma ole paljoa edes sotkeneet seisomista kaukoihin vielä, mikä on ihan järkevää, kunnes avo on hoideltu. 

 

Sitten siirryttiin sisälle. Lasselle vasen-reeniä, tein varmaan kymmenen kertaa ja kaikki oikein (siis Lasselta :). Tein sitä sekä koiran edestä että takaa käskyttäen. Myös peruutusta ja pitoharkkaa. Ihanan motivoitunut rinsessa taas. Se loikkii joka välissä sivulle asentoon kuin armeijassa, vaikkei pyydä, hassu nainen J Fadolle tein kaksi tunnaria, ekassa taas hajoita ja hallitse, toinen suht siisti. Noutokapulan pitoa, ja myös tunnarikapulan pitoa, sitä tahtoo myös pyöritellä suussaan. Tosi hyvin edistyy tämä, koputtelen ja koetan vähän vetääkin kapulaa, ote on jämäkkä - ja ilme hauska J

Sitten iski taas hemmottelutarve päälle, joten annoin ne neljä vinkulelua lauantai-illan kunniaksi koirille. Voi riemua ja meteliä! Sen päälle lirit ja vähän namipiilotusta (=loput namit lentää kaaressa ympäri pihaa), toimii hyvänä verryttelynä meillä, ja sitten syömään. Tonnikalaa ja eukanubaa piimällä, seassa Cartivetit. Naaam. Suut massutteli menemään. Hoidin Lacen tassut ja annoin kaapista vielä isot puruluut. Nyt ne nukkua possottaa tyytyväisinä kumpikin.

 

Lace on ihan esimerkillinen jo jalkahommissa, malttaa niin valtavan hyvin. Ja pitääkin, kun leikkasin amaulla välikarvat lyhyiksi kömpelöillä Fiskarseilla, siinä ei paljon jalkaa voi heilutella. Olikin paljon helpompi nyt lääkitä sieltä väleistä. Ja välit näyttää paremmilta jo nyt.

 

Oiskohan nyt meikäläisen vuoro relata? Leffa ja pop cornit. Takassa tuli ja tuikut palaa kaapin kulmalla. Jotenkin aika onnellinen olo pitkästä aikaa. Hyvä niin.