Taas on jäänyt päivittelemättä, kun tällä viikolla alkoi – yäk – työt. Koolla onneksi ensi viikosta alkaa loma, ei koirien tarvi vielä siirtyä yksinolon arkeen.

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Fadon kanssa on tokoteltu päivittäin aina jotain, Tunnari on haaste vieläkin. Välillä onnistuu, välillä ei. Välillä nostelee vääriä, välillä ryynää liian reippaasti kapuloille. Huoh. HUOH! Kuka oikeesti on keksinyt tunnistusnouto-liikkeen tokoon ylipäänsä.. Liikkeestä istuminen on aika varmanoloinen. Liikkeestä pysähtyminen sanallisella käskyllä aika paljon täpäkämpi mutta ei tarpeeksi, sitä koitetaan hioa vielä paremmaksi. Maahanmeno luoksetulosssa on aika hyvällä mallilla.

Juu ja keskiviikkona oltiin hakureeneissä. Uusi ryhmä kokoontui Sääksjärvellä Perimmäisentiellä. Fado oli TOTAALISEN kierroksilla, ja mä olin tosi masentunut kaikesta muusta elämästä, joten reeneistä ei sitten tullut mitenkään mieltäylentävän hyvät, mutta löytyi ne maalimiehet silti ja ilmaisutkin saatiin aikaiseksi. Ehkä ekaa kertaa Fado myös ryynäsi vähän turhan innokkaasti maalimiesten”syliin”. Toinen oli makaava ja viltin alla piilossa, sen päältä hypittiin ja tepasteltiin jonkin verran. Tätä täytyy skarpata jatkossa. Yleensä ottaenhan Fado on ollut kohtuullisen herrasmies tuossa tilanteessa, mutta kuten sanottu nyt oli SELLAINEN päivä kaikilta osin. Jäätiin vielä hetkeksi Anninan ja koirien kanssa lenkkeilemään lähimetsiin. Kiitos teille tärkeästä seurasta, ystävät!