Etsintäreenit, ja Lacen vuoro urakoida iso etsintä. Ilma oli märkä, tiet ja metsäkin paikka paikoin tosi jäinen ja liukas. Ja tietysti pimeää :)

Lacella oli hirmu into lähteä hommiin. Nenä nousi jo autolla pystyyn ilmaa haistelemaan. Etsintäalue oli venytetyn kolmion muotoinen, jonka yhdellä reunalla kulki oja, ja keskelläkin oli pieniä kosteikkoja. Päätimme lähteä kiertämään aluetta joen puoleista reunaa. Eipä aikaakaan, kun Lace tutkiskeli jo tarkasti maata. Jäljestäen se meni, mutta silti mä vaan totesin että vaikea erottaa mitään erikoista tuossa, kun se menee nenä maassa useinkin metsälenkeillä. No, eipä aikaakaan kun se jo pinkaisi sellaista vauhtia puiden sekaan, että minäkin tajusin että nyt se on menoa. Pimpula joutui tässäkin jo kehottamaan mua laittamaan tossuihin vauhtia :) Hmmm. Siellähän se iloitsi jo maalimiesten luona. Palkaksi maksamakkaraa eksyneiltä, etsintäliivi pois ja frisbee peliin.

Hyvä reeni, kun taaskaan en osannut vielä lukea koiraa tarpeeksi. Hmm. Paljon opittavaa  tuossa.